Mun juhannus


Juhannus on aina yhtä odotettu ja puhuttu kesäjuhla. Jo monta viikkoa aikaisemmin voi bongata lehdistä juhannuksen sään, joka ei kuitenkaan pidä yhtään paikkaansa. Tänä vuonna satoi.

Mä vietin juhannusta kotona perheen, ystävien ja koirien kanssa. Söin, saunoin ja istuin paljussa. Meillä oli grilliruokaa, herkkuja ja viiniä. Sauna oli kuuma ja miellyttävä. Ulkona satoi vettä, mutta ei ollut hyttysiä ja paljussa oli kuitenkin lämmin.

Kuten mulla on aina tapana, heräsin nytkin joka aamu aikaisin, ettei hetkeäkään juhannuksesta menisi hukkaan. Tein äidin kanssa ristikoita lehdestä, jonka olin ostanut perjantaina tylsyyden tappamiseksi.


Lauantaina kävimme koirien kanssa Yyterin koirarannalla. Pilvet ja tuuli tekivät rannasta jotenkin entistäkin kauniimman. Ja koirista entistäkin kuvauksellisempia.

Yritimme myös bamboozlata doggoja taikatempulla, mutta joko meidän koirat on liian fiksuja tuollaiseen hölynpölyyn tai sitten niitä ei vaan kiinostanut, että katosin.

Tänä vuonnakin juhannus oli huippu. Parasta siinä oli huikea seura, hurjan hyvä ruoka, jota oli enemmän kuin tarpeeksi, herkut, joita ei tarvinnut edes käydä ostamassa lisää kesken kaiken, ihanan lämmin palju sekä rakkaat karvakamut, joiden rapsutteluun ja halailuun ei vaan voi kyllästyä.

Koukuttava flow


Mä oon semmonen, että saatan uppoutua päiviksi johonkin ihan omaan projektiini ja käyttää tuntikausia sen toteuttamiseksi. Ja kun tarkemmin mietin asiaa, niin oon aina ollut semmonen.

Pienenä halusin tehdä virtuaalitallin nettiin, mutta ei mulla ollut hajuakaan, miten sellainen tehdään tai oikeastaan edes mikä se oikeasti on. Niinpä keräsin Word-tiedostoon hevosten kuvia ja keksin niille tiedot, aina nimestä luonnekuvaukseen asti. Lopulta heppoja oli mun "virtuaalitalliini" kertynyt jo muutama sata.


Joulun aikaan, kun Star Warsien Episodi VIII ilmestyi, innostuin leffasarjasta ihan hullusti. Taas. Oon ollu fani pienestä asti. Nyt kuitenkin katsottiin Aleksin kanssa kaikki ilmestyneet elokuvat kronologisessa järjestyksessä ja tein niistä mindmapin, jonne keräsin mm. hahmojen nimet, vähän selityksiä keitä he ovat, leffojen taistelevat osapuolet, syyt erimielisyyksille ja lopputuloksen.

Mulle tämmönen flow-fiilis tulee helposti ja myöhemmin mietinkin, miten oon voinut käyttää noin paljon aikaa johonkin Star Wars -mindmapiin. Ja silti oon vaan ylpeä siitä mitä oon saanut aikaan ja perfektionistina onnellinen, kun niinkin sekava leffasarja on saatu selkeästi mindmapin muotoon.


Mun mielestä on tärkeää, että on jotain sellaisia juttuja, joihin voi uppoutua. Juttuja, joiden tekemisestä tykkää eikä samaan aikaan tarvitse murehtia mistään. Mä ennen luulin, että pystyn rentoutumaan vain treenatessa tai hevosten kanssa, mutta todellisuudessa se onnistuu ihan yhtä hyvin, kun on jokin koukuttava projekti, joka vetää huomaamatta mukanaan.

EIku mä vaan nautin kesästä


Mietin yhtenä päivänä, kuinka en ole taaskaan ehtinyt postailla. Kyllä mulla on sitten ollut kauhea kiire.  Tai ei oikeastaan. Oon vaan nauttinut kesästä.

Mulla on ollut aikaa tehdä vaikka ja mitä! Oon saanut ihan uskomattoman paljon energiaa hyvistä treeneistä, niin omista salitreeneistä kuin mahtavista ryhmäliikuntatunneista meidän salilla. Oon ehitnyt myös tehdä kouluduuneja, jotka eivät tietenkään lakkaa kesän ajaksi, ainakaan kokonaan. Ja olen mä ollut tietokoneellakin. Öisin. Pelaamassa.

On jotenkin tosi hyvä fiilis tästä kesästä. Oon tehnyt oman Ruisrock 2018 -soittolistan Spotifyhin ja kerännyt sinne kaikkien mun must see -artistien biisejä. Oon positiivisena yllätyksenä löytänyt Ruissin artistikattauksesta monta mulle aivan uutta artistia, joiden biisit kolahtaa jotenkin niin hyvin!


Oon ehtinyt viettää aikaa kavereiden kanssa. Hengailla ja kaikkea semmosta. Mun aikaisemmat kesät Turussa ovat olleet erilaisia nykyiseen verrattuna. Ensimmäisenä kesänä en edes asunut täällä, vaan Porissa, joten sitä ei taideta laskeakaan. Viime kesänä asuin, mutta tuntui kuin lähestulkoon kaikki kaverit olisivat lähteneet kotipaikkakunnilleen kesäksi. Ei se haitannut. Mulla oli silti huikee kesä.

Mutta tänä kesänä mulla on hyviä kavereita täällä ja on niin paljon helpompaa lähteä spontaanisti illalla kuvailemaan, ihailemaan auringonlaskua tai istuskelemaan jokilaivoille.

En jaksa just nyt stressata mistään, mun on tosi hyvä olla. Ihmiset ihmettelee, kuinka on jo kesäkuun puolväli, mutta mitä sitten? Mun kesästä on ainakin tulossa suunnitelmien mukaan ihan mahtava, enkä jaksa odottaa mitä kaikkea suunnittelematonta se tuo tullessaan. Nyt mä vaan nautin kesästä.