Viimeinen kesäpäivä

1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 1.9 1.10 1.11 1.12 1.13

Meidän Joli kilpaili viime lauantaina Vätin vinttikoiraradalla Turku Cupissa. Kahden lähdön jälkeen Pieni Musta sijoittui kuudenneksi, ollen kaikista kahdestakymmenestäyhdestä osanottajasta nopein narttu. Pyysin Siniä mun kanssa katsomaan kisoja ja siitä sainkin idean, jospa me lähdettäisiinkin kisojen jälkeen viettämään loppuviikonloppua Poriin.

Sini ei ole aiemmin käynyt Porissa muuta kuin keskustassa, joten sain toimia sunnuntaipäivän oppaana. Samalla tietysti pääsin itse pitkästä aikaa kaikkiin ihaniin paikkoihin, joissa en ole kunnolla ehtinyt vielä käydä. Aloitettiin meidän päivä Noormarkun markkinoista, jotka sopivasti osuivat samalle viikonlopulle. Seuraavaksi esittelin Sinille mun suosikkikalliota, josta postasinkin joku aikaa sitten (Mun happy place -postaus). Kalliolla oli aivan superlämmin, sillä sinne ei sopinut tuuli ollenkaan.

Jatkoimme matkaa Yyteriin, jonne en tiennyt ehtiväni enää tänä kesänä. Siellä oli myös yllättävän lämmin, vaikka vesi olikin hyytävän kylmää. Alkuperäisen suunnitelman mukaan aioimme käydä Kallossa ihailemassa maisemia, mutta pienen ruuhkan takia ajoimme suosiolla Reposaaren Siikarannan kalliolle. Sielläpä ei ollut yhtään ketään ja istuskelimme rauhassa lämpimällä kalliolla kuunnellen vain meren kohinaa.

Vielä viimeisenä halusin esitellä mummilan mökin, joka on yksi ihanimmista paikoista joita tiedän. Vaikka meillä oli kiire, ehdimme hetken ihailla maisemia, napata muutamat kuvat ja herkutella mummin tekemillä hampurilaisilla. Koko päivän painelimme paikasta toiseen, mutta silti oli niin ihanaa kierrellä upeissa paikoissa. Aurinko lämmitti meitä koko päivän ja hetkeksi pystyi unohtamaan syksyn mukanaan tuoman viileyden ja pimeyden. Ehkä se oli viimeinen kesäpäivä tänä vuonna.

Ei kommentteja